Siirry pääsisältöön

Kolme pientä possua

Meidän pieni kolmen kopla kasvaa hurjaa tahtia ja huomenna 14.1 kilahtaakin mittariin neljä viikkoa ikää. Tämä tarkoittanee taas kynsien leikkuuta, sekä toista madotusta. Pennut ovat madotettu ensimmäisen kerran niiden ollessa kaksiviikkoisia Canex-tahnalla ja kynnet olen leikannut joka viikko.


Pennut ovat nyt kohta syöneet viikon verran kiinteää ruokaa. Ensiksi aloitimme maistelemalla ihan laktoositonta AB-piimää ja parin kerran jälkeen lisäsin joukkoon sika-nauta jauhelihaa. Nyt ruoka koostuu piimä-jauheliha-nappulaseoksesta. Nappulana toimii Brit Caren lammas-riisi ja tätä syötetty myös Merelle raakalihan ohella.



Kerran lapsoset pääsivätkin jo maistelemaan hieman peuran kylkeä, mutta ainakaan vielä ei suurta kiinnostusta herännyt. Ainoastaan Sukkatyttö oli reippaana maistelemassa. Tämä tyyppi tuntuukin olevan melko kaikkiruokainen, sillä turvotettu nappula uppoaa myös pelkkänään, siinä missä sisarukset sylkevät sen pois. Kerran myös yksi pennuista juoksi syömään Meren kanssa samalle kupille possun palalihaa sekä sika-nauta jauhelihaa. Pennut alkavat pian saamaan hieman monipuolisemmin erilaisia lihoja, jahka tuosta pääsevät syömisen rutiineihin kiinni.

Pikkutervakko

Kovin on touhukkaita pupseja, uteliaita sekä mielestäni tasaisen rohkeita. Tutkivat uusia asioita reippaasti. Kaikki pennut ovat kontaktinhaluisia ja hakeutuvat reippaasti ihmisten luokse sekä syliin.
Pienin tyttö on melko topakka ja äänekäs tapaus. Sillä on jo nyt taipumus ilmoittaa, kun joku saapuu pentulaan sekä käyttää kovasti ääntään itsensä ilmaisuun. Melko raju leikkijä.  Kuitenkin kiltti ja helppo käsitellä, antaa käännellä ja väännellä, eikä pääsääntöisesti pyristele vastaan. Pienimmän tytön viralliseksi nimeksi tuli Jääleinikki.

Jääleinikki 3,5vko

Sukkatyttö on hieman siskoaan hiljaisempi, aavistuksen rauhallisempi tapaus. Kovin on utelias ja reipas hänkin sekä painelee menemään ja tutkimaan yksinään. Ääniskaala avautuu parhaiten leikeissä sekä ruuan tultua. Kovin emänsä kaltainen pusutyttö. Sukkatytöstä tuli Valkokämmekkä.

Valkokämmekkä 3,5vko

Pentueen ainokainen poikanen on siskojaan selkeästi isompi/painavampi, reipas, utelias ja rohkea tyyppi. Siskojaan ehkä rauhallisempi, kovasti sylissä viihtyvä painijan alku. Tykkää kovasti repiä erilaisia roikkuvia ja vähemmän roikkuvia asioita, esimerkiksi hiukset houkuttavat. Pojasta tuli Pikkutervakko.

Pikkutervakko

Pentulasta on nyt poistettu pentulaatikko, kun pennut siinä ei en viihtynyt ja tilalle vaihdettu nylonhäkki jossa jo muutamat unet on otettu. Pentulaan tuotu erilaisia ihmeteltäviä uusia asioita sekä alettu opettamaan pentuja tähtäämään tarpeensa sille merkitylle paikalle. Pentulasta on suora näkymä eteiseen, olohuoneeseen (on osa olohuonetta) sekä osittain keittiöön ja he oppivat kuulemaan ja näkemään arjen eri ääniä ja asioita. Kun ikää tulee hieman enempi, pennut pääsevät tallustelemaan koko alakerrassa. Olen soittanut pennuille erilaisia ääniä, kuten ilotulituksia, ruuhkaisia kaupunkiääniä, myrskyä (ukkosen jytinää) jne. Olemme jo kerran käyneet ulkona, mutta ulkoilu jäi melko lyhyeen pennuille tullessa kylmä. Muuten vesisateet ovat piinanneet, jonka vuoksi ulkoilu on ollut vähäistä.


Omaa kotiaan etsii vielä toinen tytöistä. Haussa on koti, jolla on jo mielellään ennestään kokemusta (poro)koirista, on yhteistyökykyinen sekä aktiivisesti reippaileva ulkoilmaihminen ja/tai harrastava koti. Koska molemmin puolin (lähi)sukua on porotyössä olevia koiria, voisi ehkä lapsosillakin olla potentiaalia jonkin sortin paimenharrastamiseen. Sohvaperunoiksi näistä pennuista ei ole. Lisätietoa saa sähköpostitse johko@hotmail.fi


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joulunyytit

17.12 maailmaan syntyi kolme pientä joulunyyttiä, kaksi kaunista tyttöä sekä yksi pieni poika.  Valitettavasti kuitenkin synnytys ei lähtenyt odotusten mukaisesti käyntiin ja luultavasti tämän vuoksi menetimme neljännen pennun. Pentu oli jäänyt jumiin synnytyskanaviin, enkä saanut sitä millään pois. Ehdin jo soittamaan päivystävälle eläinlääkärille kun sikiöpussi puhkesi, mutta lopulta, 45 minuutin yrittämisen jälkeen sain pennun vedettyä irti. Pieni oli ilmeisesti ehtinyt tukehtua matkalla suureen maailmaan. Asia oli itselle melko kova paikka ja siitä tulikin hieman itseä ruoskittua.  Heti aivan perään tuli huomaamatta toinen pentu, narttu 330g, jota sukkatytöksi kutsumme. Tomera ja reipas tyttönen. Sukkatytön jälkeen hiljeni ja poltot loppui. 3,5h jälkeen aloin jo huolestua ja taas soittoa päivystävälle. Eläinlääkäri oli sitä mieltä, että josko vielä ihan hetken odotan, mutta totesin, että me tulemme nyt, sillä takaraivossa piili pieni pelko siitä, ettei kaikki ole kunnossa. 

Viimeisiä viedään

Tänään pyrähti (toivottavasti) viimeinen viikko tiineyttä käyntiin. Maha on omasta mielestä valtava ja jatkaa edelleen kasvamistaan. Mere 54vuorokautta Kävimme tänään röntgenissä, vaikka alunperin suunnitelmiin ei kuulunut röntgenkuvien otto. Tulin lopulta siihen ajatukseen, että kun olemme molemmat ensikertalaisia, niin on hyvä tietää montako pentua odotetaan maailmaan. Ultrassahan jo sanottiin, että ei ole kovin isoa pentuetta luvassa, ehkä neljä, maksimissaan kuusi pupeloa. Röntgenissä saimme kuvien perusteella laskettua neljä pentua, monet lähipiiristä tosin saivat vielä yhden epävarman viidennenkin laskettua, tosin siihen laskun varaan ei luoteta, vaan mennään melko varmalla neljän pennun ajatuksella. Viikonloppuna Mere sai itselleen pentulaatikon, jonka se on ottanut erityisen hyvin vastaan ja omakseen. Olen kuullut tarinoita siitä, ettei emo hyväksy millään pentulaatikkoa, joten tein jo pientä sotasuunnitelmaa takaraivossa sen varalle, mikä lopulta osoittautui turha

Joulupentuja luvassa

Mere 29vrk astutuksesta Kuluneet neljä viikkoa ovat olleet kyllä äärettömän pitkältä tuntuva ajanjakso, puhumattakaan tiineysultraa edeltäviä paria päivää. Tänään kuitenkin se päivä vihdoin koitti ja kyllä vain siellä ultrassa näkyi pieniä kyytiläisiä.  Mere heittäytyi hieman hankalaksi ultran suhteen, sillä ei millään olisi halunnut kyljelleen, jo ihan periaatteestakaan. Lopulta kun Hänen Korkeutensa saatiin kyljelleen ja karvatkin ajeltua, sillä niin tuuhean masukarvoituksen altahan ei mitään näkynyt, veti Mere itsensä varsinaiseen katkarapuasentoon niin, että sai varmasti imaistua kaikki pentunsa keuhkoihin asti piiloon.  Kuitenkin siltä kohdin, mitä saatiin ultrattua, näkyi selkeät kaksi pennun alkua. Vilaukselta päästiin näkemään, että enemmänkin populaatiota oli, mutta Meren asennon hankaluudesta johtuen oli erittäin vaikea saada laskettua sen enempää. Joka tapauksessa ELL arvioi että ainakin neljä pentua siellä olisi, enemmänkin toki voi olla, mutta ei luultav