Mere
S. 29.08.2015
Hattivatin Della x Mikälie Silveri
Terveys
Lonkat A/A, Kyynärät 0/0, Selkä LTV0
Silmät OK (voim. 27.02.2021)
prcd-PRA A
Luonnetesti
1. +1b Toimintakyky Kohtuullisen pieni 15
2. +1a Terävyys Pieni ilman jälj. jäävää hyökkäyshalua 1
3. +1 Puolustushalu Pieni 1
4. +2a Taisteluhalu Kohtuullinen 20
5. +1b Hermorakenne Hermostunein pyrkimyksin 35
6. +3 Temperamentti Vilkas 45
7. -2 Kovuus Pehmeä -16
8. +3 Luoksepäästävyys Hyvätahtoinen, luoksepäästävä, avoin 45
9. +++ Laukauspelottomuus Laukausvarma
Yhteensä 146+++
Näyttelyt
1x SERT, 1x VA-SERT
Harrastukset
Agility, Rally-Toko, Nenätyöskentely (mejä, nose work),
Näyttelyt
Näyttelyt
Luonteesta
Mere on luonteeltaan kiltti ja nöyrä narttu, joka rakastaa olla huomion keskipisteenä. Mere usein sulattaakin kaikkien ihmisten sydämet sen avoimella luonteellaan, pusuillaan ja jatkuvasti vispaavalla hännällään. Mere rakastaa tehdä ihmisten kanssa juttuja, jonka vuoksi sen kanssa on helppo harrastaa ja tehdä.
Nuorempana sen kanssa oli hieman motivointiongelmia nirsoutensa takia eikä leikitkään oikein kelvanneet vaikka muuten on äärettömän leikkisä narttu.
Merestä löytyy sopivasti vilkkautta. Nuorempana se oli kuitenkin todella vilkas pentu/nuori, mutta näin vanhemmiten se on aikuistunut ja tasaantunut. Silti siinä asuu sellainen pieni pentunen, joka innostuu milloin vain leikkimään. Mere jaksaa myös leikkiä loputtomasti ja tarjoaa mieluiten repimisleikkejä. Kuitenkin ehkä kaikkein paras leikki Merestä on hippaleikki. Merellä on tapana ottaa jotain luvatonta (kuten sukkia, jotka ovat muuten ihan ykkösjuttu) ja juosta karkuun onnellisena. Tähän usein tarpeeksi tiukka käsky irti tai jätä, niin tavarat putoaa suusta.
Pehmeyttä Merestä löytyy, mutta se ei juurikaan vaikuta arkeen eikä harrastuksiin. Pehmeyden kanssa saa kuitenkin olla tarkkana, sillä tarpeeksi monta kertaa kun jokin ikävä asia toistuu, tulee kummituksia.
Mere oli pentuna erittäin, ellei äärettömän rasittavan sosiaalinen toisia koiria kohtaan, mutta siinä 1,5v iässä tuli totaalistoppi. Se ei tule toimeen toisten narttujen kanssa, sietää pakon edestä, mutta iholla ei siedä. Urokset on sille ok, nuoret urokset pikemminkin inhottavia kun ovat useimmiten erityisen villejä ja päällekäyviä. Meren mielestä onkin niin, että mitä vanhempi uros, niin sitä parempaa ns. vuosikertaa.
Mere on hieman epävarma uusia koiria kohtaan johtuen sen pentu- ja nuoruusajasta olevista äärettömän huonoista koirakohtaamisista, jonka takia se vaatii oman aikansa todetakseen kaverin olevan ihan jees. Tämä on yksi asia mihin pehmeys on päässyt vaikuttamaan ja itse ns. sinisilmäisenä omistajana annoin käydä niinkuin kävi. Kotona arjessa se kuitenkin välttelee tappeluita ja usein pakenee mamman luokse. Ei silti tarkoita, etteikö vastaisi, mutta pääsääntöisesti pyrkii välttämään ja kantelemaan.
Treeneissä sen kanssa on silti helppo treenata vaikka koiria olisi ympärillä. Alkuun sekään ei ollut helppoa ja pitkä työ on toimivan yhteistyön takana agikentällä (koiralla vaikeuksia motivoitua, muut asiat kiinnostavampia).
Meren kanssa on kuitenkin erittäin ihana treenata. Se on aina innolla mukana kaikessa ja siltä löytyy halua tehdä. Sitä on helppo motivoida, pääasiassa ruualla mutta leikit menee myös, muttei ole Merelle niin isossa roolissa ruokaan nähden. Agissa Mere tuuppaa olemaan hieman malttamaton tyyppi ja rauhoittuminen sille piti erikseen opettaa treeniympäristöön (ja arkeen).
Edelleen tänäkin päivänä esimerkiksi uloslähtö ja ruokailun odottaminen tahtoo pistää malttamattoman prinsessan pillikurkun toimimaan, mutta loppuu kun tajuaa, ettei sillä heru yhtään mitään. Mere on pillikurkustaan huolimatta suhteellisen haukkumaton porokoiraksi: pentuaikoina se ei juurikaan koskaan haukkunut mitään eikä edelleenkään harrasta haukkumista. Nyt uusimpaan kotiimme muutton jälkeen on alkanut vahtimaan takapihalla hieman, mutta tietää hyvin selkeästi että se on kiellettyä ja usein suuntaakin automaattisesti sisälle vahtihaukun jälkeen.
Mereä on helppo ohjata ja kouluttaa, se oppii nopeasti ja kopioi myös toisilta koirilta.
Sen kanssa on helppo mennä mihin vain ja jättää kenelle tahansa hoitoon, ei paljoa perään itke ja menoa hidasta. Autoilut onnistuu ongelmitta (pentuna kärsi 4,5kk ikään asti pahoinvoinnista), kyläilyt eikä stressaannu missään kauppakeskuksissa/näyttelyissä/halleissa.
Mere on täysin ääni- ja alustavarma, ei pelkää paukkeita, ei raketteja eikä ukonilmaa. Merellä hoitotoimenpiteet on aina hoitunut ilman mitään ongelmaa. Kilttinä koirana se antaa vääntää ja kääntää miten vain, sen kanssa on aina onnistunut kynsien leikkuut ja usein kynsisakset nähdessään se on jo kyljellään odottamassa vuoroaan. Merelle siinä palkkana toimii oman ihmisen huomio. Se menee suihkuun pyydettäessä vaikka vihaa suihkussa käymistä ja haavojen/eläinlääkärien tarkastukset/rokotukset hoituu aina ongelmitta.
Saalisviettiä on jonkin verran, kohdistuu lähinnä rusakoihin ja siitä isompiin eläimiin (plus oravat). Ei välitä juurikaan vesilinnuista ja ensimmäiset pari vuotta se hengaili sorsien kanssa rannassa niin, että sorsat seurasivat perässä. Enää se ei onnistu, sillä talouden toinen koira ui niiden perään 👀
Pysyy hyvin irti, riistaviettiä löytyy jonkin verran, mutta on hallittavissa. Lähtee jäljille jos osuu tuoreelle polulle, ellei siihen ehdi reagoimaan ennen kuin saa vainun.
Rakastaa lampaita eikä ole vielä tehnyt pahaa millekään eläimelle pahaa. Kissat ja oravat se kyllä mielellään teurastaisi, mutta esimerkiksi linnunpoikaset jättää koskematta vaikka ne juoksisi karkuun.
Kaiken kaikkiaan, Mere on tiivistettynä herkkä, kiltti ja helppo koira, jonka kanssa on ihana olla ja tehdä. Se ei viihdy sylissä, mutta tulee ottamaan omansa kyllä painamalla otsansa sohvalla mamman poskea vasten ja nojailee siinä silityksiä ottamassa.
Mere, meidän oma pieni suloinen kettuprinsessa 💜
Mere on luonteeltaan kiltti ja nöyrä narttu, joka rakastaa olla huomion keskipisteenä. Mere usein sulattaakin kaikkien ihmisten sydämet sen avoimella luonteellaan, pusuillaan ja jatkuvasti vispaavalla hännällään. Mere rakastaa tehdä ihmisten kanssa juttuja, jonka vuoksi sen kanssa on helppo harrastaa ja tehdä.
Nuorempana sen kanssa oli hieman motivointiongelmia nirsoutensa takia eikä leikitkään oikein kelvanneet vaikka muuten on äärettömän leikkisä narttu.
Merestä löytyy sopivasti vilkkautta. Nuorempana se oli kuitenkin todella vilkas pentu/nuori, mutta näin vanhemmiten se on aikuistunut ja tasaantunut. Silti siinä asuu sellainen pieni pentunen, joka innostuu milloin vain leikkimään. Mere jaksaa myös leikkiä loputtomasti ja tarjoaa mieluiten repimisleikkejä. Kuitenkin ehkä kaikkein paras leikki Merestä on hippaleikki. Merellä on tapana ottaa jotain luvatonta (kuten sukkia, jotka ovat muuten ihan ykkösjuttu) ja juosta karkuun onnellisena. Tähän usein tarpeeksi tiukka käsky irti tai jätä, niin tavarat putoaa suusta.
Pehmeyttä Merestä löytyy, mutta se ei juurikaan vaikuta arkeen eikä harrastuksiin. Pehmeyden kanssa saa kuitenkin olla tarkkana, sillä tarpeeksi monta kertaa kun jokin ikävä asia toistuu, tulee kummituksia.
Mere oli pentuna erittäin, ellei äärettömän rasittavan sosiaalinen toisia koiria kohtaan, mutta siinä 1,5v iässä tuli totaalistoppi. Se ei tule toimeen toisten narttujen kanssa, sietää pakon edestä, mutta iholla ei siedä. Urokset on sille ok, nuoret urokset pikemminkin inhottavia kun ovat useimmiten erityisen villejä ja päällekäyviä. Meren mielestä onkin niin, että mitä vanhempi uros, niin sitä parempaa ns. vuosikertaa.
Mere on hieman epävarma uusia koiria kohtaan johtuen sen pentu- ja nuoruusajasta olevista äärettömän huonoista koirakohtaamisista, jonka takia se vaatii oman aikansa todetakseen kaverin olevan ihan jees. Tämä on yksi asia mihin pehmeys on päässyt vaikuttamaan ja itse ns. sinisilmäisenä omistajana annoin käydä niinkuin kävi. Kotona arjessa se kuitenkin välttelee tappeluita ja usein pakenee mamman luokse. Ei silti tarkoita, etteikö vastaisi, mutta pääsääntöisesti pyrkii välttämään ja kantelemaan.
Treeneissä sen kanssa on silti helppo treenata vaikka koiria olisi ympärillä. Alkuun sekään ei ollut helppoa ja pitkä työ on toimivan yhteistyön takana agikentällä (koiralla vaikeuksia motivoitua, muut asiat kiinnostavampia).
Meren kanssa on kuitenkin erittäin ihana treenata. Se on aina innolla mukana kaikessa ja siltä löytyy halua tehdä. Sitä on helppo motivoida, pääasiassa ruualla mutta leikit menee myös, muttei ole Merelle niin isossa roolissa ruokaan nähden. Agissa Mere tuuppaa olemaan hieman malttamaton tyyppi ja rauhoittuminen sille piti erikseen opettaa treeniympäristöön (ja arkeen).
Edelleen tänäkin päivänä esimerkiksi uloslähtö ja ruokailun odottaminen tahtoo pistää malttamattoman prinsessan pillikurkun toimimaan, mutta loppuu kun tajuaa, ettei sillä heru yhtään mitään. Mere on pillikurkustaan huolimatta suhteellisen haukkumaton porokoiraksi: pentuaikoina se ei juurikaan koskaan haukkunut mitään eikä edelleenkään harrasta haukkumista. Nyt uusimpaan kotiimme muutton jälkeen on alkanut vahtimaan takapihalla hieman, mutta tietää hyvin selkeästi että se on kiellettyä ja usein suuntaakin automaattisesti sisälle vahtihaukun jälkeen.
Mereä on helppo ohjata ja kouluttaa, se oppii nopeasti ja kopioi myös toisilta koirilta.
Sen kanssa on helppo mennä mihin vain ja jättää kenelle tahansa hoitoon, ei paljoa perään itke ja menoa hidasta. Autoilut onnistuu ongelmitta (pentuna kärsi 4,5kk ikään asti pahoinvoinnista), kyläilyt eikä stressaannu missään kauppakeskuksissa/näyttelyissä/halleissa.
Mere on täysin ääni- ja alustavarma, ei pelkää paukkeita, ei raketteja eikä ukonilmaa. Merellä hoitotoimenpiteet on aina hoitunut ilman mitään ongelmaa. Kilttinä koirana se antaa vääntää ja kääntää miten vain, sen kanssa on aina onnistunut kynsien leikkuut ja usein kynsisakset nähdessään se on jo kyljellään odottamassa vuoroaan. Merelle siinä palkkana toimii oman ihmisen huomio. Se menee suihkuun pyydettäessä vaikka vihaa suihkussa käymistä ja haavojen/eläinlääkärien tarkastukset/rokotukset hoituu aina ongelmitta.
Saalisviettiä on jonkin verran, kohdistuu lähinnä rusakoihin ja siitä isompiin eläimiin (plus oravat). Ei välitä juurikaan vesilinnuista ja ensimmäiset pari vuotta se hengaili sorsien kanssa rannassa niin, että sorsat seurasivat perässä. Enää se ei onnistu, sillä talouden toinen koira ui niiden perään 👀
Pysyy hyvin irti, riistaviettiä löytyy jonkin verran, mutta on hallittavissa. Lähtee jäljille jos osuu tuoreelle polulle, ellei siihen ehdi reagoimaan ennen kuin saa vainun.
Rakastaa lampaita eikä ole vielä tehnyt pahaa millekään eläimelle pahaa. Kissat ja oravat se kyllä mielellään teurastaisi, mutta esimerkiksi linnunpoikaset jättää koskematta vaikka ne juoksisi karkuun.
Kaiken kaikkiaan, Mere on tiivistettynä herkkä, kiltti ja helppo koira, jonka kanssa on ihana olla ja tehdä. Se ei viihdy sylissä, mutta tulee ottamaan omansa kyllä painamalla otsansa sohvalla mamman poskea vasten ja nojailee siinä silityksiä ottamassa.
Mere, meidän oma pieni suloinen kettuprinsessa 💜
Kommentit
Lähetä kommentti