Siirry pääsisältöön

Suunnitelmia


Astutettu Hopeametsän Metsäneidonvaippa x Saike

Narttupentu etsii aktiivista ja yhteistyökykyistä kotia! 
Emä: Hopeametsän Metsäneidonvaippa

Pentueen emänä toimii elokuussa 4 vuotta täyttänyt Mere, jolle pentue on ensimmäinen. Mere on kuvattu lonkiltaan A/A, kyynärät 0/0 sekä selkä LTV0. Epävirallisesti VA0 sekä SP0. Sen silmät on kuvattu kahdesti puhtaiksi ja viimeisin silmäpeilitulos on voimassa vuoden 2021 helmikuun loppuun asti. Mere on geenitestattu prcd-PRA terveeksi (A) sekä luonnetestattu tuloksin 146+++. Pisteytykset näet täältä ja luonnetestivideon löydät täältä. Mere on käynyt myös konekarhulla.
Mere harrastaa agilitya, rallytokoa sekä nenähommia (mejä, nosework). Vielä kisauraa ei olla päästy tekemään, mutta pentujen jälkeen tarkoitus olisi saada koepaikka mejästä sekä agilityssa kepit kisavalmiiksi. 
Näyttelyissä menestys ollut vaihtelevaa. 2x ROP-pen KP, 1x SERT ja 1x VA-SERT.
Mere on täysin ääni-, alusta- ja paukkuvarma. Se ei pelkää ukkosta eikä ilotulitteita. Säikähdyksistä se palautuu joko erittäin hyvin tai hyvin, useimmiten seuraavalla kerralla ei muista tapahtunutta. 
Mere on luonteeltaan kiltti, nöyrä ja pehmeä koira, joka rakastaa huomiota. Mere ei tule toimeen toisten narttujen kanssa, urokset kuitenkin ok. Erittäin leikkisä ja työskentelynhaluinen yksilö, jota on helppo motivoida. Ei juurikaan hauku, mutta omistaa malttamattoman pillikurkun, joka ilmenee odotustilanteissa/kiihtyessä, esimerkiksi malttamaton odottamaan omaa vuoroaan kentän laidalla tai jos ruoka ei tule kuppiin tarpeeksi nopeasti. Ei kärsi matkapahoinvoinnista ja sen voi jättää hoitoon mihin vain eikä sen kanssa tuota ongelmia reissata pidempiäkään matkoja. 
Merellä on jonkin verran saalisviettiä, mutta se on hallittavissa. Saalisvietti kohdistuu lähinnä rusakoihin ja kissoihin sekä siitä isompiin riistaeläimiin. Riistaviettiä löytyy myös ripaus, lähtee lähinnä tuoreille jäljille jos kohdalle sattuu osumaan. 
Lisää Meren luonteesta voit lukea täältä


Kuva Hanna Kolari
Isä: Saike 
Merelle varaurokseksi valikoitui ja lupautui yli 10-vuotias lapinporokoira Saike.
Saikea ei ole luustokuvattu, mutta sen silmät on tarkastettu terveeksi (7/2019) ja se on geenitestattu pompen, CMR3:n ja prcd-PRA:n suhteen terveeksi (A).
Saike vaihtoi kotia vanhemmalla iällä, mutta kodinvaihto ja uusi ympäristö eivät sitä hetkauttaneet. Se on uudessa kodissaan vaikuttanut luonteeltaan oikein tasapainoiselta, toimintakykyiseltä ja älykkäältä urokselta. Se seisoo vahvasti omilla tassuillaan, mutta on kuitenkin ihmisiä kohtaan äärimmäisen avoin, ystävällinen, miellyttämishaluinen ja yhteistyökykyinen.
Saike tulee hyvin toimeen narttujen kanssa, myös isossa laumassa, mutta toisista uroksista se ei välitä. Se ei ole resurssiaggressiivinen ja se on taitava käyttämään koirien elekieltä. Saalisviettiä löytyy jonkin verran, mutta riistan jäljet eivät sitä kiinnosta.

Yhdistelmän rakenne, terveys ja sukutaulu
Saike on ollut koko ikänsä terve ja vahvavatsainen. Turkki sillä on laadultaan erinomainen eli säänkestävä ja helppohoitoinen. Se on tyypiltään enemmän vanhan ajan porokoiran näköinen. Sillä on varsinkin hyvä maskuliinen pää ja ilme (ei siis liian kapea ja pieni pää, kuten nykyisin näkee monilla uroksilla). Kooltaan se on n. 50 cm tai alle. Se on äänivarma (testattu aseet ja ilotulitteet) ja ikäisekseen vilkas ja energinen uros. 
Mere on 4 vuotta ja mitattu 48 cm korkeaksi. Sillä on niukahko turkki, varsinkin kyljistä, kookkaat korvat, kapea pää ja Saikea kevyempi luusto. Saikella on kolme pentuetta Suomessa. 
Saiken toisessa pentueessa, Mieluisa kennel (e: Mieluisa Äkkimakia), oli kuitenkin vain yksi pentu, joka ei kuitenkaan asu Suomessa. Kaksi muuta pentuetta on Poikkikorvan (e: Suukkosuun Runo-Ralli) ja Loppatassun (e: Miehtebiekka Äksön One) kenneleissä. Tämä pentue on Saiken viimeinen.



Merellä ei ole aikaisempia pentueita. Ei ole mitenkään ideaalitilanne tehdä nartun ensimmäinen pentue (ehkä ainoakin) uroksella, jota ei ole luustokuvattu ja jota pääsee käyttämään viimeisenä. Tämä ottaen vielä huomioon, että kaikki Saiken pentueet ovat tänä vuonna syntyneitä eikä niillä ole vielä terveystarkastauksia eli jälkeläisnäyttöä.
Asiaa pohdittuani tulin kuitenkin siihen tulokseen, että Saike on jo iäkäs – ja toisaalta varma astuja ensikertalaiselle – ja kaikki Saikelle käytetyt nartut ovat hyvin erisukuisia ja erityyppisiä.
Mere on luustokuvattu ja sillä on hyvä lonkkaindeksi, syyskuu 2019, 113 (75%), ja Meren emällä on rodun parhaimpia lonkkaindeksejä, syyskuu 2019, 116 (82%). Mere on myös geenitestattu prcd-PRA:n suhteen terveeksi (A), kuten Saikekin, joten pennut voivat olla tämän suhteen vain terveitä. Merellä on myös kyynärät 0/0 ja terveet silmät. Lisäksi Mereltä on tutkittu selkä LTV0 (normaali). 

Meren sukutaulusta löytyy paljon 14-15-vuotiaiksi eläneitä koiria, esimerkiksi Nikke, Tiggal-Ruska Malla, Juoksa Bikku ja Juoksa Väre sekä porokoirina toimivia ja toimineita koiria, kuten Nikke ja sen suku, Meren emän veli Hattivatin Dumpo, Jarron, Mikälie Firaabeli ja osa Hakkapelitta B-uroksista.

Saiken takana on myös paljon poromiesperheissä olleita koiria, kuten Darla, Söpö, Rooke, Iresa Murjaani, Viksu, Lunkki ja Tiggal Pakkasen Poika. Saiken ensimmäisestä pentueesta (Poikkikorvan) meni myös muutama pentu harjoittelemaan porokoiriksi.

Näistä koirista tulevan pentueen sukutaulussa linjautuu Juoksa Bikku (5+4). Juoksa Bikku oli pitkäikäinen lapinporokoirauros, joka oli tyypiltään hieno, luonteeltaan hyvä, ja pitkäikäinen koira. Sen takaa tulee kuitenkin sekä ruokatorven laajentumaa että kivesvikaa. Ruokatorven laajentuman perinnöllisyydestä on löydetty näyttöä useista eri roduista, mutta tarkkaa periytymistapaa ei tunneta. Kyse on mahdollisesti usean resessiivisen geenin yhteisvaikutuksesta. Samoin perimällä epäillään olevan vaikutusta kivesvian syntyyn, joskaan periytymismekanismiin ei edelleenkään ole saatu varmuutta.
Lisäksi linjautuu muun muassa Viksu (5+4) ja Rippe (4+5). Viksu oli pienikokoinen porokoira ja jokseenkin pienikokoisia / normaalikokoisia olivat myös Saiken emä Darla ja Saiken mummo Söpö. Luonteelta Darla oli mukava koira, joka oli pikemminkin kova ja poroilla hyvin periksiantamaton. Rippe oli luonteeltaan myös hyvin tiukka tapaus ja se on jättänyt kihartuvaa turkkia. Saike vaikuttaa myös suhteellisen kovalta koiralta. Nämäkin seikat toivottavasti paikkaavat Meren pehmeyttä (- 2) ja Neslan (Hattivatin Della) jälkeläisiinsä jättämää isohkoa kokoa, poislukien Meren sisko Noppa.
Yhdistelmän SS% on 5 polven mukaan laskettuna 2,21 % ja 8:lla sukupolvella laskettuna 4,92%

Mere ja sen sisarukset: KLIK
Meren ukki Nikke, ja tietoa sen suvusta, koska nämä tiedot eivät näy KoiraNet-jalostustietojärjestelmässä: KLIK
Meren emä on toiminut lutikkakoirana ja on ensimmäinen ja tällä hetkellä ainoa rotunsa edustaja lutikkakoirana. KLIK: Nesla lutikkajahdissa


Yhdistelmän sukutaulun löydät täältä


Pentuja koskevat kysymykset voi lähettää sähköpostiosoitteeseen johko@hotmail.fi tai instagramissa poroammat/Facebookissa poroäMMät

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nyt juostaan

Kuten varmaan moni on voinut lukea jo  instagramin sekä facebookin puolelta, Mere aloitti torstaina kauan odotetut juoksut. Tämähän käynnisti heti soittelun eri e progetestien vuoksi. Vielä tärppien ajankohta ei ole selvillä, mutta toiveissa olisi ensi viikon loppupuolelle (sormet ristiin). Huomenna selvinee mitä proget näyttää ja että tarviiko ottaa vielä tällä viikolla toiset testit. Joka tapauksessa nyt toiveissa onkin, että onnistumme saamaan pariskunnan yhteen oikeana ajankohtana ja päästäisiin toivomaan joulupentuja. Laskeskelin, että mikäli tärpit osuu ensi viikonlopulle ja astutus onnistuu, niin meillä onkin sitten varsin uudenlainen jouluaatto luvassa ja synnytyksen pitäisi tapahtua arviolta joko paria päivää ennen aattoa tai viimeistään aaton tienoolla.

Kolme pientä possua

Meidän pieni kolmen kopla kasvaa hurjaa tahtia ja huomenna 14.1 kilahtaakin mittariin neljä viikkoa ikää. Tämä tarkoittanee taas kynsien leikkuuta, sekä toista madotusta. Pennut ovat madotettu ensimmäisen kerran niiden ollessa kaksiviikkoisia Canex-tahnalla ja kynnet olen leikannut joka viikko. Pennut ovat nyt kohta syöneet viikon verran kiinteää ruokaa. Ensiksi aloitimme maistelemalla ihan laktoositonta AB-piimää ja parin kerran jälkeen lisäsin joukkoon sika-nauta jauhelihaa. Nyt ruoka koostuu piimä-jauheliha-nappulaseoksesta. Nappulana toimii Brit Caren lammas-riisi ja tätä syötetty myös Merelle raakalihan ohella. Kerran lapsoset pääsivätkin jo maistelemaan hieman peuran kylkeä, mutta ainakaan vielä ei suurta kiinnostusta herännyt. Ainoastaan Sukkatyttö oli reippaana maistelemassa. Tämä tyyppi tuntuukin olevan melko kaikkiruokainen, sillä turvotettu nappula uppoaa myös pelkkänään, siinä missä sisarukset sylkevät sen pois. Kerran myös yksi pennuista juoksi syömään Meren kan

Vadelmatassuja tilattu

Koska kaikki ei aina mene niinkuin suunnitellaan, jouduin vielä lauantai-iltana tekemään nopean päätöksen uroksesta. Perjantaina 11.10 kävimme Meren kanssa progetesteissä ja arvot olivat nousseet tiistain 0,6:ta <6! Nousu oli erittäin nopea ja koska Mere oli ulkoisina merkkeinä jo osoittanut tärppien lähentyvän, tuli aikatauluun muutoksia.  En saanut alunperin sulhoksi lupautunutta Epiciä Suomeen aikataulun puitteissa - ja koska tärppein varsinainen huippukohta oli vielä hyvin epäselvä, jouduin tekemään nopean päätöksen siitä, ottaako riskin että tärpit menee ohi, vai pelataanko varman päälle ja lähdetään kohti varaurosta Kouvolaan.  Lopulta varasin hotellin Kouvolasta ja seuraavaksi aamuksi sovimme treffit ihanan, jo vanhemman iän saavuttaneen Saiken kanssa.  Käytin käytännössä koko perjantain ja lauantain pohtien Saiken käyttöä, sillä olihan sillä takana jo kolme pentuetta, joista käytännössä ensimmäinen ja toinen voidaan lukea samaksi pentueeksi, sillä toisessa pe